Joskus tuntuu siltä, että Momo haluaisi olla ihminen. Niin tarkkaan tuo pieni harmaa kissa katselee, kun me sen ihmispalvelijat suoritamme ihmisyyteen liittyviä toimia.
Joka kerta, kun höylään säärikarvojani, Momo istuu vessassa tarkkaillen tekemistäni keskittyneenä. Vaihdoin Veetin karvanpolttoaineen tavalliseen ihokarvojen ajoon tarkoitettuun geeliin ja höylään, sillä pelkäsin sen haluavan tehdä lähempää tuttavuutta aineiden kanssa.
Mies osti joku aika sitten jo pitkään haaveilemansa Lego Technic -kauhakuormaajan ja on koonnut siitä jo kolmatta erilaista laitetta. Joka kerta, kun hän levittää legot jonnekin asunnossamme ja alkaa näperrellä, Momo asettuu kököttämään jonnekin lähistölle seuraten uteliaana palojen siirtymistä laatikosta rakenteilla kulloinkin olevaan systeemiin. Myös edellisen laitteen purkaminen kiinnosti sitä kovin. Palikat on tietysti pidettävä visusti omassa laatikossaan pikkukissalta piilossa.
Saan usein myös seuraa askarrellessani helmien, korujen ja ponien kanssa. Edellisessä asunnossa, kun minulla oli tilaa maalata, Momon silmät seurasivat siveltimen liikkeitä, ja pari kertaa se yritti itsekin tarttua kädessäni olevaan siveltimeen. Sen sijaan lankakerät olisivat sen mielestä mukavampia palloja kuin osa minun neuletöitäni.
Saunoessamme voi pienen karvapallon havaita lauteilta ainakin ennen ja jälkeen varsinaisen saunomisen, etukäteis- ja jälkilöylyissä. Monesti se myös tulee saunaan hetkeksi meidän kanssamme. Se iso, mustakylkinen, sähisevä kissa vain pelottaa vähän liikaa.
Siinä missä Pessi hyppii astianpesukoneeseen sitä tyhjennettäessä tai yrittää sabotoida puhtaiden lakanoiden laittamisen sänkyyn, Momon uteliaassa seuraamisessa on jotain pikkulapsimaista uteliaisuutta, aivan kuin se yrittäisi oppia tekemään meidän perässämme. En varmasti hämmästyisi yhtään, jos joku päivä tapaisin sen rakentamassa legoautoa (jos legoja ei olisi piilotettu siltä, kuten nyt teemme). :D
Joka kerta, kun höylään säärikarvojani, Momo istuu vessassa tarkkaillen tekemistäni keskittyneenä. Vaihdoin Veetin karvanpolttoaineen tavalliseen ihokarvojen ajoon tarkoitettuun geeliin ja höylään, sillä pelkäsin sen haluavan tehdä lähempää tuttavuutta aineiden kanssa.
Mies osti joku aika sitten jo pitkään haaveilemansa Lego Technic -kauhakuormaajan ja on koonnut siitä jo kolmatta erilaista laitetta. Joka kerta, kun hän levittää legot jonnekin asunnossamme ja alkaa näperrellä, Momo asettuu kököttämään jonnekin lähistölle seuraten uteliaana palojen siirtymistä laatikosta rakenteilla kulloinkin olevaan systeemiin. Myös edellisen laitteen purkaminen kiinnosti sitä kovin. Palikat on tietysti pidettävä visusti omassa laatikossaan pikkukissalta piilossa.
Saan usein myös seuraa askarrellessani helmien, korujen ja ponien kanssa. Edellisessä asunnossa, kun minulla oli tilaa maalata, Momon silmät seurasivat siveltimen liikkeitä, ja pari kertaa se yritti itsekin tarttua kädessäni olevaan siveltimeen. Sen sijaan lankakerät olisivat sen mielestä mukavampia palloja kuin osa minun neuletöitäni.
Saunoessamme voi pienen karvapallon havaita lauteilta ainakin ennen ja jälkeen varsinaisen saunomisen, etukäteis- ja jälkilöylyissä. Monesti se myös tulee saunaan hetkeksi meidän kanssamme. Se iso, mustakylkinen, sähisevä kissa vain pelottaa vähän liikaa.
Siinä missä Pessi hyppii astianpesukoneeseen sitä tyhjennettäessä tai yrittää sabotoida puhtaiden lakanoiden laittamisen sänkyyn, Momon uteliaassa seuraamisessa on jotain pikkulapsimaista uteliaisuutta, aivan kuin se yrittäisi oppia tekemään meidän perässämme. En varmasti hämmästyisi yhtään, jos joku päivä tapaisin sen rakentamassa legoautoa (jos legoja ei olisi piilotettu siltä, kuten nyt teemme). :D
1 kommentti:
Ihana seurailija <3 /ank
Lähetä kommentti