hiljaisia muistiinpanoja joulunajalta

Kinkun paistaminen onnistuu paremmin ilman paistomittaria. Ei tarvitse jatkuvasti tarkistella lämpötilaa vaan paistaa kilojen mukaan ja vähän ylimääräistä, jos haluaa oikein murean kinkun. Suosittelen myös n. 5 kg ja sitä pienempien kinkkujen paistamista kahdessa sisäkkäisessä pussissa ja uunivuoassa uunipellin sijaan. Ei ole niin sotkuista. :)

Matka Leinolasta Juupajoelle vanhaa Kangasalantietä kestää melko tarkkaan tunnin (matkalla muutaman minuutin pysähdys kun haimme yhden serkun mukaan). Sama matka suorinta tietä kestää noin 40 minuuttia. Mutta pidemmällä reitillä on kauniimmat maisemat.

Joka joulu löytyy tahtomattakin joku asia, "hitti". Eräänä jouluna se oli glögipäärynät. Viime jouluna se taisi olla sairastelu ja kuolema tai sitten huonot lahjat. Tämän joulun hitti on Luolamies-juusto.

Jonakin jouluna voi yllätyksekseen huomata, että sukulaiset ovatkin osanneet ostaa mieleisiä lahjoja. Jos ei ihan 100% nappiin, niin ainakin paljon lähemmäs kuin kävynmuotoiset kultaiset kynttilät, tonttujen kuvilla koristellut tabletit tai beiget pöytäliinat.

Jos syö kuusi päivää peräjälkeen jouluruokia (joista kaksi viimeistä päivää muita kuin omatekemät), alkaa peruna- ja porkkanalaatikko tulla jo korvista ulos. Tällaiseen akuuttiin jouluruokaasiin tai konvehtiähkyyn suosittelen itsetehtyjä teeleipiä (ohjeita löytyy googlaamalla vaikka millä mitalla) tai salmiakkia. Tai mitä tahansa muuta paitsi jouluruokaa. (Joulupöydän juustotarjotinta ei lasketa tähän, sitä voi käyttää teeleipiiin.)

Tässä sen sijaan resepti ylimääräisen kinkun tuhoamiseen: 500 g torttutaikinalevyjä, kinkkua murusina tai pieninä paloina, jotakin hyvää juustoa paloina tai viipaleina, kananmuna. Leikkaa taikinalevyt kahtia ja painele hieman sormin isommiksi. Laita levyn yhden nurkan päälle juustoa, kinkkua ja juustoa ja taita kolmionmuotoiseksi. Painele saumat hyvin kiinni, voitele kananmunalla ja paista 225 asteessa noin 10-15 min.

Ja viimeisenä, mutta tärkeimpänä: joulutaian keskellä kaupan kissanleluja karttava kissa (joka ei ylipäänsä leiki juuri koskaan, paitsi kielletyillä asioilla kuten mehupilleillä ja nippusiteillä) voi yhtäkkiä löytää itsestään leikkimielen ja alkaa leikkiä. Kyllä, niillä kaupan leluilla. :)

Talvipäivänseisaus

Asunto on siisti ja viihtyisä. Äidin ostamasta kinkusta tuli jumalaisen hyvää, mieltä lämmittää myös lajitelma juustoja odottamassa jääkaapissa myöhäistä iltaa sekä kaksi viinipulloa, joista toinen on isältä. (Tuskin kylläkään saamme juotua kaikkea viiniä ennen vuodenvaihdetta.)

Riisipuuro jäähtyy, odottaa kermavaahtoa sekaan. Uunissa makaronilaatikko miehelle, joka kuorii juuri perunoita laatikoita varten. Hoidan muuten keittiöhommat tänään, mies vain säästää selkääni joka ei tykkää tiskipöydän ääressä kököttämisestä. Jääkaapissa odottaa graavilohi, itsetehty tzatziki ja se kinkku. Illalla saunaa, ruokaa, lahjoja ja hieman viiniä.

Pidin tänään sylissäni viikon ikäistä tyttövauvaa, uutta serkkuani. Kerroin tädille kuinka minulla oli jotenkin ollut ihan tyttöolo koko raskauden ajan, olin ihan varma että tyttö tulee. Täti kertoi että hänellä oli myös ollut sellainen olo, kun taas kaikki muut olivat olleet sitä mieltä että vauva olisi poika. Kukkien sijasta viemäni itse neulotut tumput olivat oikein hyvä lahja. Palasimme kotiin hämärän jo hiipiessä vuoden pimeimmän päivän ylle.

Tänä vuonna lahjoin itseäni kunnolla (vaikka touhusin myös paljon lahjoja muille). Etsystä on tipahdellut pieniä kuoria pitkin viikkoa, ja keskiviikkona kotiovelle kannettiin suurin joululahjani.



Ehecatl. Kun on kyse työvälineestä, haluan koneen toimivan. Edellinen alkoi osoittaa lopun oireita jo syksyllä, ja laskelmien jälkeen päätin että minulla on varaa. Se on pieni, vikkelä ja siinä on Ubuntu. Ja se toimii. Pääasiat kunnossa. :)

Peilikirja hiljenee jälleen. Toivotan kaikille hyvää talvipäivänseisausta ja onnellista joulun aikaa.

I had to phone someone so I picked on you

Tämän hetken elämä on täynnä pieniä iloja:

Joululahjojen touhuaminen: pidän siitä jopa ehkä enemmän kuin niiden saamisesta. Pidän siitä, miten voin suunnitella ja hihkua ja miettiä että mistähän tuo pitäisi ja mitkä olisivat hänen värinsä. Kihertely, kun pienen lipaston ylimpään laatikkoon tuo kaupunkireissulta toiselle mieleisen lahjan. :)

Hyvät kirjat ja se, kun joululahjaostoksilla kohtaa tyylikkäimmän kirjan aikoihin. Edgar Allan Poen Kootut Kertomukset lähti mukaan itselle, joululahjana äidiltä. Kiitos. <3 Lukeminen yömyöhään, kirjan maailmaan uppoaminen.

Pienet ja vähän isommatkin ostokset ihan vain itselle, koska olen ansainnut tai koska tarvitsen.

Lankakerien ja vyyhtien tuntu ihoa vasten, se kuinka eri paksuisista raidoista tulee miellyttävä kokonaisuus. Tulevien neuleiden suunnittelu. Omatekoisten neuleiden lämmittävyys.

Äidin mies, joka yllätti minut totaalisesti tuomalla risteilyltä tuliaisiksi ihkunpihkun pinkin karkkivärisen ponikassin. Ja vieläpä sillä ajatuksella, että "eikös se M niitä poneja kerää ja kustomoi?" Se on totta, ja myös se, että tykkään kaikesta tuollaisesta ällösöpöstä. <3

On tähän elämään mahtunut hiljattain myös itkua, stressiä, hammastenkiristelyä, jännittämistä, kaikenlaista. Mutta tänä jouluna kukaan ei ole vakavasti sairas *koputtaa puuta*. Toivottavasti tänä jouluna kukaan ei kuole ja tädinkin pikkuinen syntyy terveenä ja kaikki menee hyvin. Minä lähetän lämpimiä ja valoisia ajatuksia ihan kaikille. Ensi viikon sunnuntaina on talvipäivänseisaus, ja päivä alkaa pidentyä.