27.12.2008

hiljaisia muistiinpanoja joulunajalta

Kinkun paistaminen onnistuu paremmin ilman paistomittaria. Ei tarvitse jatkuvasti tarkistella lämpötilaa vaan paistaa kilojen mukaan ja vähän ylimääräistä, jos haluaa oikein murean kinkun. Suosittelen myös n. 5 kg ja sitä pienempien kinkkujen paistamista kahdessa sisäkkäisessä pussissa ja uunivuoassa uunipellin sijaan. Ei ole niin sotkuista. :)

Matka Leinolasta Juupajoelle vanhaa Kangasalantietä kestää melko tarkkaan tunnin (matkalla muutaman minuutin pysähdys kun haimme yhden serkun mukaan). Sama matka suorinta tietä kestää noin 40 minuuttia. Mutta pidemmällä reitillä on kauniimmat maisemat.

Joka joulu löytyy tahtomattakin joku asia, "hitti". Eräänä jouluna se oli glögipäärynät. Viime jouluna se taisi olla sairastelu ja kuolema tai sitten huonot lahjat. Tämän joulun hitti on Luolamies-juusto.

Jonakin jouluna voi yllätyksekseen huomata, että sukulaiset ovatkin osanneet ostaa mieleisiä lahjoja. Jos ei ihan 100% nappiin, niin ainakin paljon lähemmäs kuin kävynmuotoiset kultaiset kynttilät, tonttujen kuvilla koristellut tabletit tai beiget pöytäliinat.

Jos syö kuusi päivää peräjälkeen jouluruokia (joista kaksi viimeistä päivää muita kuin omatekemät), alkaa peruna- ja porkkanalaatikko tulla jo korvista ulos. Tällaiseen akuuttiin jouluruokaasiin tai konvehtiähkyyn suosittelen itsetehtyjä teeleipiä (ohjeita löytyy googlaamalla vaikka millä mitalla) tai salmiakkia. Tai mitä tahansa muuta paitsi jouluruokaa. (Joulupöydän juustotarjotinta ei lasketa tähän, sitä voi käyttää teeleipiiin.)

Tässä sen sijaan resepti ylimääräisen kinkun tuhoamiseen: 500 g torttutaikinalevyjä, kinkkua murusina tai pieninä paloina, jotakin hyvää juustoa paloina tai viipaleina, kananmuna. Leikkaa taikinalevyt kahtia ja painele hieman sormin isommiksi. Laita levyn yhden nurkan päälle juustoa, kinkkua ja juustoa ja taita kolmionmuotoiseksi. Painele saumat hyvin kiinni, voitele kananmunalla ja paista 225 asteessa noin 10-15 min.

Ja viimeisenä, mutta tärkeimpänä: joulutaian keskellä kaupan kissanleluja karttava kissa (joka ei ylipäänsä leiki juuri koskaan, paitsi kielletyillä asioilla kuten mehupilleillä ja nippusiteillä) voi yhtäkkiä löytää itsestään leikkimielen ja alkaa leikkiä. Kyllä, niillä kaupan leluilla. :)

Ei kommentteja: